Imeltäminen on Suomalaista osaamista!

Imeltäminen -Ruokaverstas Seinäjoella 11.4.

Hyvät ihmiset! Imeltäminen on meidän suomalaisten ikiomaa katoavaa kansanperinnettämme. Se on entisten emäntien perinnetietona kulkenutta näppituntumalla saatua osaamista, jossa ruoan on annettu rauhassa tehdä taikojaan lämpimässä paikassa astiassa, kenties paksu pyyhe pitämässä sitä lämpimänä.

Imeltäminen on ruoanvalmistustapa, jossa sopivan lämpimään ja kosteaan ruoka-aineeseen, kuten perunasoseeseen tai jauhoseokseen lisätään tuoreita kuumentamattomia jauhoja. Nämä jauhot sisältävät entsyymejä, jotka heräävät lämpimässä, ja alkavat pilkkoa tärkkelystä sokereiksi. 

Mämmi

Mutta miten leppoisa imeltäminen sopii nykyajan kiireiseen elämärytmiin, kun imeltäminen koetaan vaikeaksi ja hitaaksi. ”Siirappi ja sokeri ovat nykyään niin halpoja, että kuka jaksaa imeltää” –joku totesi. Mutta ei pelkällä siirapilla kuitenkaan tule samanlaista kuin oikein imeltämällä.

Imelälimppu

Imeltyminen ei ole pelkkää makeuden lisääntymistä, vaan myös ruoan rakenteen muuttumista. Kun tärkkelys pilkkoutuu imeltyessä sokereiksi, myös ruoan rakenne muuttuu pehmeämmäksi. Ja mitä pidemmälle ruoka imeltyy, sitä makeampaa ja pehmeämpää - jopa juoksevampaa ruoka on.

Imellytetyn perunalaatikon makoista pintaa.

Imellettyjä ruokiamme ovat esimerkiksi:

- Imelletty perunalaatikko
- Mämmi
- Marjamämmi
- Imelletty marjapuuro
- Imelälimppu

Imeltäminen ei kuitenkaan aina onnistu halutulla tavalla, ja siksi monet nykyiset reseptit sisältävät runsaasti sokeria ja siirappia. Vaikeutena on se, että entsyymeillä on tietty lämpötila, missä ne toimivat. Jos mennään liian lämpimään, ne tuhoutuvat, ja jos lämpötila on liian alhainen, entsyymit eivät herää ollenkaan. Ja silloin imeltymistä ei vain tapahdu. Seuraavassa verstaassa käsittelemmekin imeltämisen lämpötiloja ja keinoja miten sen saisi parhaiten onnistumaan. Ja koska nyt on pääsiäinen tulossa, testailemme mämmiä.

Imeltämisverstas:
11.4. kello 17. Seinäjoella Itikanmäellä Vaasantie 1 C,

Ohjelma:
17:00 Miten ímeltäminen tapahtuu, Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia
17:45 Mämmien arviointi ja tutustuminen eri lämpötiloissa tehtyihin versioihin.
18:15 Luovuus kehiin: Yhdistä mämmiin uusia makuja kardemummasta karpaloon!
19:00 Yhteenveto ja keskustelua

Ilmoittautuminen sähköpostilla laila.matikainen(at)seamk.fi

Tervetuloa mukaan!

Laila Matikainen, SeAMK