Papua vai pihviä?

Vannotko sinä helppouden nimeen, vai onko sinulle se aito ja alkuperäinen ainut oikea vaihtoehto? Erilaiset pavuista valmistetut jalosteet ovat hiljalleen vallanneet tilaa ruokapöydästämme, mutta soraääniäkin kuuluu: Kasvikset kasviksina, sanotaan. Runsaasti proteiinia sisältävä soijapapu on ollut jo vuosikymmeniä merkittävä kasviproteiinien lähde.  Ensimmäiset tuotteet tulivat markkinoille jo 1070-luvulla ja tänään erilaisia soijasta valmistettuja lihaa korvaavia tuotteita murekkeesta makkaraan on markkinoilla jo kymmeniä erilaisia.  Esimerkiksi soijarouhe on ollut jo pitkään tuttu raaka-aine erilaisissa murekkeissa, kastikkeissa ja  laatikkoruoissa.  Viime vuosina soijan rinnalle on noussut lukuisia vaihtoehtoja, joista meikäläisittäin varmaankin mielenkiintoisimpia ovat kotimaisesta kaurasta tai härkäpavusta valmistetut tuotteet. Näihin tutustumme syksyn Ruokaverstaissa.

Ensimmäisissä syksyn verstaissamme keskitytään kotimaiseen härkäpapuun, johon tutustumme sekä sen alkuperäisessä olomuodossaan että uutena Härkis-jalosteena. Soijapapu kulkee työpajassa härkäpavun rinnalla verrokkina ja toisena kiinnostavana raaka-aineena.  Työpajoissa valmistamme erilaisia versioita tutuista kotiruoista lihalla ja ilman ja altistamme itsemme niitä arvioimaan.  Olisiko syksyn ensimmäisen kokkauspajan teemana vaikkapa ”chili con carne vai chili sin carne”?
Tule mukaan tutustumaan uusiin innovaatioihin.  Keskustelemme muun muassa siitä, ovatko pavut parhaita sellaisenaan, vai saako niitä muokata kuluttajille helppokäyttöiseen muotoon. Voit mielellään tuoda keskusteluun mukaan myös kelpo lihansyöjän näkökulman.  Emmehän halua toki lihaakaan unohtaa!

Järjestämme kaksi saman sisältöistä tilaisuutta. Toinen on Seinäjoella Ravintola Prikassa 27.09. ja toinen Kurikassa 4.10. yhteiskoulun uudessa kotitalousluokassa. Ilmoittaudu itsellesi sopivana ajankohtana joko sähköpostilla (laila.matikainen(at)seamk.fi) tai Facebookissa:

- Seinäjoki 27.09.

- Kurikka 04.10.

Illan ohjelma
17:00 Pavut ja miten ne muuttuvat vaihtoehdoiksi lihalle: Anu Hopia,
elintarviketutkimuksen professori, Turun Yliopisto
17:40 Case Härkis, Verso Food Oy. Asiantuntijana tuotteen kehittäjä Elli Laukkala.
18:00 Jako ryhmiin, testituotteiden valmistamista eri raaka-aineista
19:00 Tuotteiden aistinvarainen arviointi, tulosten kokoaminen ja keskustelu
20:00 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa mukaan!

Lisää aiheesta mm. Ylen sivuilla, jossa on otteita Anu Hopian radiohaastattelusta sekä yleisön kommentteja aiheen ympärille avatusta keskustelusta.

• Mieltymys lihaan on syvällä ihmisessä – uudet tuotteet voivat tuoda helpotusta vegetaristinkin lihan himoon
• Miksi kasviksen pitää näyttää lihalta? – kerro mielipiteesi ruokatrendeistä

Vaihtelua lihalle

Tämän syksyn Ruokaverstaiden teemana on kasvisten ja kasvikunnan tuotteiden osuuden lisääminen ruokalautasellamme. Tästä aiheesta nostamme esille kaksi tärkeää asiaa, jotka vaikuttavat kasvisruokien kiinnostavuuteen: 1. Miten saada kasvisruoasta täyttävää ja 2. Miten säilyttää kasvisten kauniit värit kasvimaalta lautaselle asti.  

Tuoretta härkäpapua.

Kun puhutaan kasvisruoan täyttävyydestä, puhutaan yleensä proteiineista, joita lihassa on runsaasti.  Kasviproteiinit ovatkin juuri nyt hyvin ajankohtainen aihe, sillä uusia kasvipohjaisia proteiinipitoisia valmisteita on tullut markkinoille aivan hiljattain.  Keskustelu puolesta ja vastaan näiden ympärillä on vilkasta varmasti koko syksyn.Kasvikunnasta löytyy lukuisia vaihtoehtoja lihalle, ja ne tuovat vaihtelua myös sekasyöjän ruokalautaselle.  Kun lihaa korvataan osittain tai kokonaan kasvikunnan tuotteilla, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota proteiinien määrään ja laatuun.  Näitäkin teemoja käsittelemme syksyn Ruokaverstaissa.

Mutta pitääkö kasvisruoan muistuttaa lihaa? Lihamaisuutta voidaan hakea sekä ruoan rakenteesta, että mausta ja tuoksusta. Lihapitoinen ruoka koetaan täyteläisenä, sillä liha- kala- ja kanaruoissa umamiaromeja on mukana luonnostaan. Kasvisruoissa maun täyteläisyys on yleensä liharuokia vaimeampi, ja niissä korostuvat enemmän makeus, hapokkuus ja karvaus. Lihan säikeinen rakenne ja kypsän lihan syiden välistä puristuva mehukas lihasneste ovat lihan rakenteellisia ominaisuuksia, joita lihaa korvaavissa kasvikunnan vastineissa pyritään usein kopioimaan. Mutta mitkä ovat kasvipohjaisen ruoan herkullisuuden kriteerit? Entä sitten Härkis, Nyhtökaura tai perunaproteiini, mihin ne sopivat? Ja mitkä ovatkaan kasviproteiinivalmisteiden raaka-aineet – ja miten niitä käytetään?

Syksyn aiheet ja ensimmäiset verstaat: 

1. Pavut, ja miten niistä on tehty uusia innovaatioita (Seinäjoki 27.9. ja Kurikka 4.10.) 

Tutustutaan soija- ja härkäpapuun sekä niistä tehtyihin proteiinipitoisiin valmisteisiin, kuten uutuustuote Härkikseen.

2. Kasviproteiinit:  Muut kiinnostavat raaka-aineet. 

3. Kasvisten värit: Klorofyllit, karotenoidit, antosyaanit.  Kasvikokkausten värien onnistumiset, yllätykset ja pettymykset 

Tervetuloa mukaan!

Anu Hopia, elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto
Laila Matikainen, projektipäällikkö, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu (laila.matikainen(at)seamk.fi)